Vihreä siirtymä pitää maaseudun elinvoimaisena

Synnyin ja kasvoin maatilalla. Traktorin kuskipukille istuin ensimmäistä kertaa 7-vuotiaana kun kerättiin heinäpaaleja pellolta. Lypsin lehmiä teini-ikäisenä ilman vanhempien valvontaa – taisivat olla jossain kulttuuririennoissa. Vaikka parikymmentä kaupungissa asuttua vuotta ovatkin marinoineet omalla tavallaan, uskallan väittää tuntevani maaseudun elämänmenoa varsin hyvin. Ja maalle minä päädyin myös takaisin.

Kotipihassa asustaa kuusi hevosta, kuvassa suomenhevonen Arvan Kajo eli Klonkku

Maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelu on ikivanha ilmiö. Ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden edessä tämä korostuu entisestään. Kaupungit mahdollistavat tiiviiseen asumiseen ja joukkoliikenteeseen perustuvan palvelurakenteen ja muut vaihtoehdot näyttäytyvät helposti taantumuksellisina ja luonnonvaroja tuhlailevina. Samalla tapaa maaseudun asukkaiden vinkkelistä kaupunkilaiset nähdään hienostelevina betoninhalaajina. Molemmissa tapauksissa kyse on kuitenkin aika arkisista elämäntapavalinnoista, jotka voi tehdä enemmän tai vähemmän kestävästi ja myös tukea niiden kestävyyttä.

Maaseutu nähdään usein ongelmana ja siitä puhutaan uhkien kautta. Ihmiset muuttavat pois, työpaikkoja ei ole, välimatkat pitkiä, ränsistyneet rakennukset rönöttävät tien poskessa laudat ikkunoiden päällä. Tämä ilmiö on toki aivan todellinen ja usein siihen suhtaudutaan kuten luonnonlakiin: “ei sille nyt minkään voi”. Osa poliittisista toimijoista on pyrkinyt ohjaamaan valtion rahavirtoja aluepoliittisiin tarkoituksiin onnistumatta kuitenkaan maaltapaon pysäyttämisessä.

Perheen hiihtolomareissu Rukalle sujui sähköautolla mainiosti

Kaikesta huolimatta näen valoa tunnelin päässä. Parhaillaan menossa oleva talouden murros tulee hyödyttämään aiempaa enemmän myös syrjäseutuja. Huomattava osa uudesta energiantuotannosta sijoittuu harvaan asutuille alueille kun vaikkapa tuulivoimaa ei asutuksen läheisyyteen voi rakentaa. Tämä taas tuo työtä, toimeentuloa sekä verotuloja talousvaikeuksien kanssa painiville kunnille. Valtion kontolla on sitten sujuvoittaa hankkeisiin liittyviä lupaprosesseja ja välttämätöntä byrokratiaa vaikkapa digitalisaation avulla.

Luontokato on myös ongelma jonka ratkaisemiseen on vasta nyt alettu toden teolla pureutua. Maa- ja metsätalouselinkeinoilla on potentiaalia olla korvaamattoman tärkeä osa vihreää siirtymää ja valtion tehtävänä onkin huolehtia että hyödyt jakaantuvat tasaisesti. Ilman muutoksia eivät nämäkään toimialat selviä.

Omistan itsekin hieman metsää ja kotitalo lämpiää osaksi puulla

Metsien osalta on jo havaittu että hiilensidonta ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen etenevät silloin kun kannusteet ovat kohdallaan. Tämän toteutuminen vaatii jonkinlaisen hiiliosingon kaltaisen järjestelmän. Lisäksi metsälaki tulee uudistaa tukemaan paremmin näitä tavoitteita. Hiilinielujen laskenta on myös tieteenala joka kehittyy jatkuvasti ja sääntelyä tulee parantaa kun tietoa saadaan lisää. Suomessa tullaan jatkossakin käyttämään puuta erilaisilla tavoilla ja nämä järjestelyt tuovat metsänomistajille lisää vaihtoehtoja. Nämä toimet saataisiin mielestäni tehtyä markkinaehtoisesti kunhan säännöstö on kohdallaan. On itse asiassa niin että Suomella on hiilensidonnassa kilpailuetu eteläisempiin maihin nähden.

MTK:n metsäpoliittisissa ilmastokeinoissa on monta lausetta joista olen samaa mieltä. Puun energiakäyttöä tarvitaan siirtymäaikana jotta fossiilisista polttoaineista päästään nopeasti eroon. Hyvä metsänhoito ja metsien kasvun vahvistaminen tukevat myös hiilinielujen kehitystä metsissä. Hakkuumäärien osalta saattaa kuitenkin olla välttämätöntä että jonkinlaisia rajoituksia tarvitaan koska muut keinot eivät todennäköisesti lyhyellä aikavälillä ehdi vaikuttaa. Lisäksi metsän hiilensidonta jatkuu varsin vahvana 160 vuoden ikään asti. Se vie pohjan väitteeltä että nykyisen kaltaiset hakkuut olisivat välttämättömiä hiilensidonnan ylläpitämiseksi.

Maataloudessa on pitkään painiskeltu kannattavuusongelmien kanssa. Tämä toimiala olisi syytä ottaa täysillä mukaan ilmastotalkoisiin luomalla pelisäännöt korvauksille hiilensidonnasta ja luonnonhoidosta. Tukijärjestelmiä tulee tarkastella niin, että ne kannustavat entistä kestävämpään maatalouteen. Itse toivoisin lisää markkinaehtoisuutta siten, että ilmasto- ja ympäristövaikutukset olisi hinnoiteltu jolloin kulutuskysyntä säätelisi myös tuotantoa. Tämä ei kuitenkaan nykyjärjestelmässä ole kovin helppoa. Muutosta tarvitaan joka tapauksessa.

Paljon on myös ollut puhetta EU:n biodiversiteettistrategiaan kuuluvasta ennallistamisasetuksesta. On muistettu mainita kuinka epäreilua on että Keski-Euroopan maat pääsevät kuin koira veräjästä hakattuaan omat metsänsä jo satoja vuosia sitten sekä päivitelty kuinka kalliiksi ennallistaminen tulisi.

Totuus on kuitenkin se, että suomalaista luontoa voi vaalia vain Suomessa. Ja jos pohditaan kustannuksia niin nämä taloudelliset ennallistamispanostukset kohdistuvat itse asiassa Suomeen. Sillä rahalla palkataan esimerkiksi pohjalainen kaivinkoneurakoitsija tukkimaan suo-ojia. Työtä ja toimeentuloa sekin.

Edellämainittujen asioiden edistämiseksi tarvitaan kuitenkin lainsäädäntöä ja toimenpiteitä:

• Tulee luoda hiiliosinkojärjestelmä jossa maanomistajat voivat hankkia lisätuloja hiilensidonnasta. Yksi mahdollisuus järjestelmän rahoittamiseksi olisi kompensaatiomarkkina.
• Metsälaki tulee uudistaa huomioimaan paremmin muutkin tavat käyttää metsää kuin metsäteollisuuden raaka-aineena.
• Maatalouden tukijärjestelmää tulee edelleen kehittää suosimaan viljelymenetelmiä jotka sitovat hiiltä ja vähentävät ravinnevalumia.
• Koko ketjun alkutuottajalta kuluttajalle tulee olla reilu ja läpinäkyvä, kaupan alan kilpailua tulee vahvistaa.
• Metsähallituksen tuloutustavoitetta tulee laskea hakkuumäärien vähentämiseksi.

Ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia ja oikeudenmukaisuutta tulee jatkuvasti arvioida jotta poliittinen tuki toimille säilyy. Jos tämä tuki katoaa, näiden elintärkeiden toimien eteneminen vaarantuu. Käsillä olevaan muutokseen tarvitaan kaikkien panosta niin kaupungeissa kuin maaseudulla eikä populistinen kinastelu edistä kenenkään asiaa.

Omalta osaltani haluan toimia sillanrakentajana hyvässä yhteistyössä kaikkien kanssa.

Kulttuuria kaikille!

Ilman kulttuuria ei olisi Suomea. Koko itsenäisyytemme ja itsepäisyytemme perustuu sille että olemme kansa, jolla on oma ja monimuotoinen kulttuurielämä – tangosta ja tanhuista oopperaan ja kirjallisuuteen.

Kunnat vastaavat monella tapaa kulttuurin perustasosta: mm. kirjasto löytyy joka pitäjästä, ja pitää löytyä jatkossakin. Samaten YLE:llä on tärkeä rooli valtakunnallisena toimijana ja laadun ja monipuolisuuden takaajana – pelkkien soittolistaradioiden varassa köyhtyisivät vähitellen sekä kuulijat että musiikintekijät.

Suomessa valtio, jonka rahoista eduskunta suoraan päättää, puolestaan tuottaa kulttuuria mm. koko valtakunnan kattavan teatteri- ja orkesterilaitoksen avulla. Se on laadukasta toimintaa, jota tulee jatkossakin tukea.

Mutta se keskittyy suurempiin kuntiin. Orkesterikaupunkeja on Suomessa parikymmentä, teattereita vähän enemmän. Mutta jo Uudellamaalla on kuntia 26, koko maassa kolmisensataa. Esimerkiksi kotikunnastani Mäntsälästä pitää hankkiutua noin 30 kilometrin päähän näiden elämysten äärelle.

Meidän tulisikin kehittää ja tukea Suomessa lisää kulttuuria, joka jalkautuisi jokaiseen kylään ja taajamaan, ei vain suurimpien kaupunkien hienoihin laitoksiin. Osa kulttuurista voisi olla kiertuemuotoista, mutta isolta osin kyse on myös yhteisöllisyydestä ja toiminnan matalasta kynnyksestä. Tiedän omasta kokemuksestani mm. Sepän Soiton ja Mallusjoen Takinkääntöviikon tuotannoista että tällainen kulttuuri ei edes maksa maltaita.

Osallisuuden kokemus on keskeinen ihmisyyden osa ja viime vuosien koettelemukset ovat nakertaneet sitä meiltä kaikilta. Kulttuuriharrastukset ja yhdessä tekeminen kiinnittävät paikkaan ja yhteisöön iästä riippumatta. Tällaista toimintaa tarvittaisiin lisää, jos ei muuten niin terveyssyistä. Vaikka muistettava on myös taiteen itseisarvo – kulttuuria ei pidä typistää välineelliseksi hyvinvointihumpaksi!

Valtion tulisi käyttää prosentti budjetista taiteeseen ja kulttuuriin. Kulttuurin saavutettavuutta tulee lisätä sekä aktiivisen tekemisen, osallistumisen että yleisönä olemisen näkökulmasta. Taiteen perusopetus kuuluu kaikille!

Kulttuuri on suomalainen perusoikeus.

Instrumentit Viulu, oktaavimandoliini, kontrabasso, tuuba, kitara, vetopasuuna Kasvattajaseura Mallusjoen NS Soittanut vuodesta 1984 kansanmusiikkiyhtyeissä ja säestänyt tanssiryhmiä Järjestämässä vuosien varrella mm. Mallusjoen takinkääntöviikkoa, Sepän Soittoa Mäntsälässä sekä Perinnearkku ry:n tapahtumia Helsingissä Laulutupien säestäjä Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla vuodesta 2010 Osallistunut 17 Folklandia -risteilylle Aina mukana jameissa jos sellaisia sattuu kohdalle, elleivät lapset ole lainanneet soittimia

Katso myös muut vaaliteemat https://www.jaakkokyro.fi.

Pelastetaan julkiset IT-hankinnat

Miksi julkinen sektori ei tunnu onnistuvan sähköisten palveluiden tuottamisessa? Syyttävää sormea ei tarvitse aina osoittaa kehittäjiin tai virkamiehiin. Suurin ongelma on hankintojen osaamattomuus julkishallinnossa hankalaa hankintalakia käytettäessä.

Mikä sitten tekee järjestelmästä epäkelvon? Huono järjestelmä ei sovellu kunnolla siihen käyttöön johon se on tarkoitettu. Käytettävyyden ongelmista esimerkkinä toimikoon lähes jokaisen koululaisen vanhemman kohtaama Wilma-järjestelmä. Myös toteutuksen aikataulussa voi olla ongelmia: ajankohtaisena esimerkkinä vaikkapa Ruokaviraston uusi koirarekisteripalvelu jonka etusivulla tätä postausta kirjoitettaessa lukee ainoastaan että rekisterin käyttöönotto viivästyy.

Julkinen sektori hyväksyy liian helposti viime vuosituhannelta olevia vaikeakäyttöisiä ja kömpelöitä ratkaisuja. Tämä on jokseenkin raivostuttavaa sillä näihin jo syntyessään vanhentuneisiin palveluihin investoidaan joka vuosi valtavia summia rahaa. Lisäksi monet ongelmat ovat olleet tiedossa jo kymmenen vuotta sitten kuten vaikkapa Otso Kivekkään ansiokkaassa kirjoituksessa todetaan.

Hankintaosaamisen puutteella on monenlaisia negatiivisia vaikutuksia kaikille suomalaisille. Tuottavuus polkee paikallaan, verovaroja tuhlataan ja kansalaisen palvelukokemus on heikko. Ikävintä asiassa on, että tilanteen jatkuessa siihen aletaan tottua eikä parempaa edes osata kaivata tai vaatia.

Kuten monessa muussa ilmiössä, on tässäkin taustalla monitahoinen vyyhti erilaisia tekijöitä. Julkisella sektorilla päätöksenteko on syystäkin varsin jähmeää mikä johtaa siihen että kerran käynnistetyn hankkeen suuntaa ei helposti muuteta saati sitten paineta jarrua. Päätöksenteon hitaus ei itsessään johda huonoon lopputulemaan vaan muutakin tarvitaan. Yksi keskeisimmistä tekijöistä julkisten IT-projektien epäonnistumisessa on EU-direktiiviin perustuva hankintalaki joka määrittelee miten julkisten toimijoiden tulee hankintoja tehdä.

Hankintalain ja direktiivin tarkoitus on hyvä ja kannatettava – sillä pyritään varmistamaan julkisten verovarojen käytön läpinäkyvyys ja tehokkuus. Tämän tavoitteen toteutumisesta IT-hankintojen osalta kertookin sitten North Patrol -yrityksen selvitys jonka mukaan 31% julkisista IT-hankinnoista toteutuu ilman tosiasiallista kilpailua. Nämä olivat siis kilpailutuksia joihin saatiin vain yksi tarjous. Toki taustalla voi olla monimutkaisempia syitä, kenties jokin harvinaisempi teknologia jolle ei vain tahdo löytyä osaamista. Liian usein kyse on kuitenkin siitä että hankintalaki nykymuodossaan soveltuu varsin heikosti IT-hankintoihin.

Miten hankittavista järjestelmistä sitten saataisiin kaikki hyöty irti? Uusia digitaalisia toimintaprosesseja luodessa tulisi miettiä tehtävät, käytännöt ja vastuut uudelleen kokonaisvaltaisesti. Jos nykyiset prosessit sähköistetään yksi yhteen, ovat tulokset lähinnä surkuhupaisia eikä kenelläkään ei ole kivaa. On myös huomioitava että hyvin harva julkisen sektorin tiettyyn käyttöön soveltuva järjestelmä on ns. hyllytavaraa. Se tarkoittaa että järjestelmää tulee ainakin jollain tavalla räätälöidä jotta se soveltuisi käyttötarkoitukseen ja tarjoaisi parhaan mahdollisen käyttökokemuksen.

Julkishallinnon järjestelmiä on hyvin vaikea määritellä etukäteen ja siksi hankintojen lopullisia kustannuksia on varsin hankala etukäteen arvioida. Tästä syystä toteutusten tarjoajien on tapana jättää varsin konservatiivisia tarjouksia, mikä osaltaan edelleen nostaa kustannuksia. Hankintalain lähtökohtana on historiallisesti ollut rakennusprojekti tai tieurakka, ja niiden lopputulos ja määrittely ovat varsin tarkasti tiedossa. Tämä toimintamalli sopii huonosti IT-maailmaan.

Mitä sitten tulisi tehdä?

Tuodaan julkiset palvelut tälle vuosituhannelle! Tähän tarvitaan lainsäätäjältä alkuun seuraavia toimenpiteitä:

• Etsitään hankintojen todelliset pulmat ja näihin luontevat, usein muissa EU-maissa käytetyt ratkaisut. Hankintalain tulee tukea kokeiluja mikä tarkoittaa myös hankinnan nopeaa keskeytystä kun huomataan että homma ei toimikaan.
• Hankinnat tulee jakaa osiin aina kun se on mahdollista. Tätä puolta laista onkin viime kaudella päivitetty mutta työtä tulee jatkaa ja huolehtia lainsäädännön jalkauttamisesta käytäntöön.
• Hankinnat, joihin tulee vain yksi tarjous tulee uusia
• Hankintojen läpinäkyvyyttä tulee entisestään parantaa. Nykyään toimintojen yhtiöittäminen osakeyhtiölain alle poistaa läpinäkyvyyden käytännössä kokonaan. Julkisesti omistetut osakeyhtiöt tulee saattaa Ruotsin mallin mukaisesti julkisen hallinnon läpinäkyvyyssääntelyn piiriin.

Muutos tapahtuu hitaasti eivätkä nämä toimenpiteet vielä ratkaise ongelmaa. Näillä päästäisiin kuitenkin hyvin alkuun.

Vaaliohjelmani eduskuntavaaleissa 2023

Olen ehdolla eduskuntaan Uudeltamaalta. Tässä postauksessa pyrin avaamaan vaaliteemojani ja ajatuksiani hieman laajemmin . Alkuun kuitenkin hieman arvoista ja asenteesta jotka sloganissakin esiintyvät:

Insinöörin arvot - pelimannin asenne

Insinöörin arvoissa on kyse mielestäni varsin perisuomalaisista hyveistä: päätöksiä tehdään parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen, pidetään jalat maassa mutta katse korkealla eikä hötkyillä eikä provosoiduta vaikka provosoidaan.

Pelimannin asenne taas tarkoittaa minulle yhdessä tekemisen eetosta jossa muita kuunnellaan ja sopeutetaan omaa toimintaa siten että kokonaisuus toteutuu yhteisesti parhaalla tavalla. Kansanmusiikin harrastaminen on on minulle aina ollut nimenomaan yhdessä tekemistä ja yhteisen kudelman luomista, olipa kyseessä sitten jamit tai kansantanssiesitys. Samalla kulttuuria luodaan yhteisön lähtökohdista yhteisön omaksi iloksi, vailla kaupallisia tavoitteita. Elämyksen luo kuluttamisen sijasta osallistuminen.

Parempia palveluita

Digitalisaatiolla voidaan saavuttaa sekä laadullisia että tehokkuushyötyjä. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä ole helppoa eikä tapahdu itsestään. Digitalisaatiohankkeissa paras lopputulos on saavutettu tekemällä pieniä muutoksia kerrallaan ja mittaamalla muutosten vaikutusta jatkuvasti. Julkisella puolella kuitenkin lainsäädäntö ohjaa tekemään hankkeista mammuttimaisia etukäteen tarkasti määriteltyjä kokonaisuuksia joiden toteuttaminen kustannustehokkaasti ja aikataulussa on hyvin hankalaa. Tähän tulisi puuttua ja lainsäädäntöä muokata suuntaan joka sallii enemmän liikkumavaraa hankinnan tekijälle. Sama mekanismi tarkoittaa yritysten näkökulmasta myös sitä, että pienempien yritysten on hankalampi päästä mukaan kilpailutuksiin.

Nykyisellä lainsäädännöllä on hyvä tarkoitus tehdä kuntien ja muiden julkisen vallan yhteisöjen hankinnat avoimiksi ja läpinäkyviksi sekä torjua epäterveitä käytäntöjä hankinnoissa. Nämä ominaisuudet ovat tärkeä osa hallinnon ja julkisen rahankäytön avoimuutta eikä niistä pidä tinkiä missään tapauksessa. Vaikka joustavampia tapoja tehdä hankintoja sallitaan niin läpinäkyvyyden tulee samalla parantua entisestään.

Lue lisää digitalisaatioteemasta >>

Vihreää elinvoimaa

Vihreä siirtymä on jo hyvässä vauhdissa ja nyt tulee huolehtia siitä että me suomalaiset pysymme kehityksen aallonharjalla! Tämä murros on siitä hieno asia että se tuo työtä ja mahdollisuuksia myös alueille joita tietotyön lisääntyminen on kohdellut heikommin. Tuuli- ja aurinkovoiman rakentaminen suuntautuvat jo kaavoituksellisista syistä alueille jotka tällä hetkellä kärsivät muuttotappiosta. Maakäyttösektorilla eli maa- ja metsätaloudessa tulisi kehittää keinoja maaomaisuuden hyödyntämiseen kestävillä tavoilla. Korvaukset hiilensidonnasta, hiiltä sitovat viljelymenetelmät sekä muut virkistykseen ja luonnonhoitoon liittyvät maankäyttötavat tulee ottaa paljon isommalla painoarvolla työkalupakkiin. Valtio ohjaa jo nyt melko vahvasti tuotantoa mikä tarkoittaa että sääntelyä ei tule lisätä vaan ohjata uudella tavalla.

Lue lisää maaseudun elinvoimaisuudesta >>

Yhteisöjä ja kulttuuria

Nykyinen asenneilmapiiri ja elämäntapa on aika vaativa ja se näkyy mielenterveysongelmien ja yksinäisyyden kasvuna. Sosiaalinen media on tuonut paljon sisältöä saataville ja luonut yhteyksiä ihmisten välille mutta samalla pirstonut yhteiskuntaa kokoelmaksi yksilöitä. Mikään digitaalinen yhteys ei voi korvata yhteisöllisyyden kokemusta aivan kokonaan. Ajattelen, että ihmisten välisiä merkityksellisiä kohtaamisia kasvotusten saisi olla lisää ja tässä kulttuurilla ja taiteella voisi olla merkittävä rooli.

Valtion tulisi käyttää prosentti budjetista taiteeseen ja kulttuuriin. Kulttuurin saavutettavuutta tulee lisätä sekä osallistumisen että yleisönä olemisen näkökulmasta, matalan kynnyksen kulttuuriharrastusta tarvitaan paljon lisää. Taiteen perusopetus kuuluu kaikille!

Lue lisää kulttuurista >>

Ehdokkaana aluevaaleissa Keski-Uudellamaalla

Onkin jo kulunut jonkun verran aikaa siitä kun maamoottori viimeksi putputteli. Yhdet kuntavaalitkin tuli käytyä tässä välissä ja niistä jäi käteen varasijat sekä valtuustoon että kunnanhallitukseen. Kiitokset äänestäjille! 

Vaalihommathan eivät tähän lopu, aluevaalit ovat aivan nurkan takana ja olen myös niissä ehdolla. Numero on 274. Aluevaaleissa ratkaistaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä myös pelastustoimen järjestäminen joten ne vaikuttavat suuressa määrin ihmisten arkeen. Keusotessa ollaan sikäli hyvällä mallilla että  

Tässä vaaliteemojani aluevaaleissa sekalaisessa järjestyksessä:

• Digihommat tehtävä järkevästi. Teknologian tehtävä on palvella ihmistä eikä päinvastoin. Järjestelmiä tulisi ensisijaisesti kehittää ja hankkia siten, että tuottavuus kasvaa ja tätä tulee myös seurata. Etävastaanottotoiminta onkin jo hyvässä vauhdissa Keski-Uudellamaalla. Hoivapalveluissa tulee keskittyä henkilökunnan työn sujuvoittamiseen sen sijaan että tyrkitään vanhuksille härpäkkeitä naaman eteen. Tämä on myös suuressa määrin kustannuskysymys.
• Mielenterveyspalveluiden kynnys matalaksi. Ennaltaehkäisy on avain tälläkin alalla ja tällä hetkellä järjestelmät ja hoitoprosessit ovat hajallaan ja vaativat asiakkaalta paljon vaivannäköä, juuri siinä tilanteessa jossa voimat ovat muutenkin vähissä.
• Nuorten palvelut. Hyvinvointialueilla on tärkeä rooli nuorten elämässä ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteistyössä kuntien kanssa alueet osallistuvat oppimisen kulmakivien rakentamiseen, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja koulupudokkuuden vähentämiseen.
• Talouskuri. Hyvinvointialueen rahoitus tulee valtiolta. Ei pidä olla sinisilmäinen rahoituksen riittävyyden suhteen, talous tulee olemaan todella tiukalla jatkossa. Oikeastihan hyvinvointialue tarvitsisi verotusoikeuden mutta näillä mennään nyt.

Jos kiinnostaa jutella lisää aluevaaleista niin laita viestiä sähköpostilla tai FB-poliitikkoprofiilin kautta t tai twitterissä @jhkyro

Maankäyttölautakunta 10.5.2017

Seuraava maankäyttölautakunnan kokous onkin näillä näkymin omalta osaltani toiseksi viimeinen. Luottamuspaikkaneuvottelut jatkuvat edelleen joten ei ole ihan tarkkaa tietoa miten paikat menevät ensi kaudella. Varavaltuutettuna jatkan ja kirjoittelen ainakin niistä kokouksista joihin itse osallistun.

Tämänkertainen lista onkin melko kevyt.

Kapuli IIe asemakaavan muutos

Yandexin viereistä teollisuustonttia laajennetaan 100m pohjoiseen. Kaavamuutosta pidetään vähäisenä ja esitetään että se menisi kunnanhallituksen hyväksynnällä. Yleiskaavassa tämä on tarkkaan ottaen M-aluetta joten katsotaan mitä ELY sanoo.

Suunnittelutarveratkaisu, Helsingintien biokaasulaitos

Biokaasulaitokselle vanhan Lahdentien varteen haetaan suunnittelutarveratkaisua. Naapurit vastustavat kovasti vedoten mm. hajuhaittoihin. Suunnittelutarveratkaisun harkinnassa ei kuitenkaan puututa näihin seikkoihin, myönteisellä mielellä olemme.

Suunnittelutarveratkaisu, okt Numminen

Tämä on melko selvä tapaus. Osayleiskaavan alueella ei ole rakennusmahdollisuutta tälle paikalle joten ei onnistu.

Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alue

Lausuntoa pyydetty Hirvihaaran vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen liittyen. Toteamme että toiminta-alueelle ennustetun lisäasutuksen sijoittuminen perustuu arvailuun kun ei ole voimassaolevaa yleiskaavaa.

Maankäyttöpalveluiden toimintasäännön päivittäminen

Pöydältä. Toimintasääntöä on muokattu viime kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta. Alunperin oli esitetty laajennuksia kaavoitusjohtajan valtuuksiin jotka nyt ovat samat kuin vanhassa toimintasäännössä.

Tekninen lautakunta 25.4.2017

Varsinainen jäsen ei pääse teknisen lautakunnan kokoukseen joten menen varana paikalle.
Tässä esityslista, löytyy myös täältä. Lyhyellä varoitusajalla tulee vähän niukkaa kommentointia.

Talousmetsien hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vuodelle 2017

Teollisuusalueiden liepeiltä hakataan avohakkuuksi muutamia palstoja, yhteensä 136000 euron edestä. Aiemmille hakkuualueille istutetaan kuusta ja mäntyä, suunnitelman mukaan. 9 ha raivauksia ja taimikonhoitoa, hintalappu 6000 euroa.

Liittyminen aurinkosähkövoimaloiden puitesopimukseen

Aurinkovoimaloita tehdään yhteishankintoina ja liittyminen tulee edullisemmaksi kun liitytään jo nyt eikä vasta sitten kun toiminta on jo käynnissä. KL-Kuntahankinnat kilpailuttaa voimalan. Tämä on erinomainen juttu!

Sisäilmatutkimusten kilpailutus yhteishankintana

Sisäilmatutkimukset tehdään myös yhteishankintana, KuntaPro kilpailuttaa. Tässä sitoudutaan yhteishankintaan, se velvoittaa teettämään nämä tutkimukset kilpailutuksen tuloksen mukaisesti.

Päällystys- ja paikkaustyöt 2017, urakoitsijan valinta

Pietilänraitin ja Färjärinraitin kevyen liikenteen väylien urakoitsijan valinta

Näistä ei ole oikeastaan kerrottavaa. En kyllä ihan ymmärrä miksi voittajia ei julkisteta.

Lausunto Vuotavantien II kortteli 277 asemakaavaluonnoksesta

Lausunnossa todetaan että tonttirajaa tulisi tarkastella jotta voidaan varautua veden pinnan nousuun joessa, Mäntsälänjoen kunnostussuunnitelman toteutus kun saattaa semmoista vaatia. Ihan järkevä ehdotus.

Hyökännummen viheralueet

20000 euroa käytetään asukasyhdistyksen aloitteen mukaisesti. Aika pieni summa mutta kyllä silläkin jotain tekee.

Latopellontien leikkipuiston suunnitelma

Tätä on hankala kommentoida mitenkään. Leikkipuisto ja jäädytettävä pelikenttä tulossa, kustannusarvio 60000 euroa.

Kartanonraitin kevyen liikenteen väylän katusuunnitelman vahvistaminen

Suunnitelma on ollut nähtävillä eikä muistutuksia ole tullut. Kivistöntieltä Koulutielle tulee kevyen liikenteen väylä. Lisäksi Kivistöntien yli tulee lisää suojateitä, kunnantalon risteykseen sekä Kartanon raitin risteykseen. Tätä väylää pitkin saa kai ajaa myös tonteille. Kustannusarvio on 28000 euroa.

Talouden toteuma maaliskuu / Tekniset palvelut

Sekä tuotot että kulut ovat jääneet hieman alle käyttösuunnitelman, joten näiden suhteen ollaan ihan hyvillä teillä. Mielenkiintoista onkin tietää mistä nämä koostuvat.