Mäntsälä painii väkulukunsa kanssa kuten muutkin maaseutukunnat. Viime vuonna kasvua oli mutta ihan muutaman henkilön verran ja sekin tuli suurelta osin maahanmuuton seurauksena. Kuolevuus on ollut pitkään syntyvyyttä suurempi ja kuntien välinen muuttoliike on suunnilleen tasan.
(Kuva: Vanha Rauma, Wikipedia)
Itselläni on semmoinen ongelma että en usko visioon jossa asukkaita kyllä tulee kun on riittävästi tarpeeksi isoja tontteja joille voi rakentaa talon niin ettei näy yhtään naapuria. Tämä visio perustuu mielestäni vähän virheelliselle tilannekuvalle siitä mitä potentiaaliset muuttajat kaipaavat ja mihin trendit osoittavat. Olen sitä mieltä että 90-luvun ja 2000-luvun alun kehyskunta-ilmiö alkaa olla ihan oikeasti ohi. Se on vaan uskottava että ihmiset hyvin suurelta osin haluavat asua kaupungeissa. Tämän ilmiön syyt ovat monitahoisia eikä niistä nyt tässä sen enempää.
Tämän perusteella näen muutamia vaihtoehtoisia strategioita:
- Jatketaan samaan malliin kuin nytkin ja toivotaaan että kehyskuntailmiö jossain kohtaa taas lähtee nousuun. Tämä oikeastaan tarkoittaa että hyväksytään tilanne mutta ei sanota sitä ääneen. Tämä todennäköisesti kestää jonkin aikaa koska kyllä kehyskuntaan muuttajia vielä kuitenkin löytyy. Näiden määrä vain tulee vähenemään.
- Varaudutaan siihen että väestö vähenee ja aletaan nyt jo sammutella valoja. Tämä on tavallaan parempi kuin ensimmäinen vaihtoehto koska sentään tilanne on tiedostettu ja siihen varaudutaan mutta tässä vaihtoehdossa tulevaisuudessa häämöttää talousongelmat ja näivettymiskierre.
- Tehdään kasvutoimia jotka perustuvat realistiseen kuvaan maailman menosta. Havaitaan että meillä on muitakin vahvuuksia kuin isot tontit.
Näin kehystettynä on tietenkin itsestään selvää että kohta 3 on suunta johon pitää pyrkiä paitsi jos on degrowth-intoilija (en ole). Seuraavassa muutamia ajatuksia siitä mitä nämä toimet voisivat olla:
Ensinnäkin, maahanmuutto on jo nyt merkittävä tekijä Mäntsälän väestönkasvussa, ja sen roolia tulisi entisestään vahvistaa. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan monimuotoisuutta ja uusia näkökulmia, jotka voivat rikastuttaa paikallista yhteisöä. Kotouttaminen Mäntsälässä toimii jo nyt paremmin kuin monessa muussa kunnassa ja siihen tulisi panostaa lisää. Kielikoulutus on nopeasti ratkaistava järkevällä ja jatkuvuuden takaavalla tavalla.
Toiseksi, tiivis ja kaunis rakentaminen aseman viereen olisi merkittävä askel kohti modernia ja houkuttelevaa Mäntsälää. Kuvittellaan tiivis suomalainen puutalokaupunki, joka yhdistää perinteisen arkkitehtuurin ja modernit mukavuudet luonnon läheisyydessä Tämä voisi olla Mäntsälän oma versio 2030-luvun vanhasta Raumasta tai Porvoosta, jossa asukkaat nauttivat viihtyisästä ympäristöstä ja erinomaisista liikenneyhteyksistä.
Kolmanneksi, keskustan alueen tiivistyminen olisi tärkeä osa kunnan kehitystä. Tämä tarkoittaa käytännössä että olemassa oleville isoille tonteille sallitaan enemmän rakennusoikeutta, mikä mahdollistaa tiiviimmän ja elävämmän kaupunkikuvan. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että kaupunkikuva säilyy esteettisesti miellyttävänä ja toimivana. Tiivistyminen antaa keskustan palveluliiketoiminnalle paremmat mahdollisuudet kehittyä ja kukoistaa. Sisäänpäin kasvu myös säästää taajama-alueita ympäröivää lähiluontoa ja -metsiä ja pitää ne saavutettavina.
Etelä-Mäntsälä on oma kokonaisuutensa mutta samat teesit pätevät sielläkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti