Tavoitetta kohti

Jatketaan edellisen postauksen aihepiirissä.  Nykyinen kulkupeli on VW Golf vuosimallia 2000. Vuodessa ajoa tulee työmatkojen takia noin 5000 kilsaa ja muuta ajoa ehkä toinen mokoma vähintäänkin. Tätä en ole mitenkään mitannut, ehkäpä olisi syytä suorittaa hieman empiiristä tutkimusta pitämällä jonkun aikaa ajopäiväkirjaa. jotta selviää miten perheessä autoa oikeastaan käytetään. Vaimo käyttää aina kun voi tätä autoa työmatkailuun koska sillä on halvempi ajaa, toinen auto kun on hieman isompi. Isommasta luopuminen ei liene mahdollista koska sillä on selkeä rooli rouvan hevostelun kyyditsijänä.

Itse en työmatkailun korvaamisesta ole huolissani, pyöräilin aikanaan opiskeluaikana Leppävaaran ja Vallilan väliä enemmän tai vähemmän säännöllisesti. kun julkinen yhteys ei niin hirveän hyvä siihen aikaan ollut. Matka lienee aika lailla samankaltainen, näissä olosuhteissa kenties hieman nopeampi kun se on lähes kokonaan asvaltoitua maantietä. Sen sijaan kaikkeen muuhun kuin työmatka-ajoon pitäisi jotenkin löytää korvaava konsti. Osa tästä on helposti korvattavissa julkisilla ja osa on selkeästi ajoa joka on vaan jollain tavalla helpompaa tai kätevämpää tehdä useammalla autolla. Osan voi tehdä moottoripyörällä, siitä en sentään ole luopumassa. Lasten kuljetus toki asettaa joitakin rajoituksia tässä suhteessa.

Laskeskelin että tällä hetkellä autoilun muuttuvat kustannukset ovat n. 1500 euroa vuodessa. Auto kuluttaa osapuilleen 7l/100km bensaa, siihen vielä vakuutuksia, käyttömaksua ym. kiinteää vuotuista päälle niin ollaan aika lailla parin tonnin tuntumassa, hieman päälle. Muut kilometrikohtaiset kustannukset on laskettu luvuilla jotka nappasin Hannu Oskalan blogikirjoituksesta, jonka lähteeksi mainitaan Liikenneministeriö. Ansiokas kirjoitus muuten vaikkei tämän postauksen aihepiiriin kuulukaan.

Kyllä tuolla säästöllä jo jotain tekee, lähtee vaikka ulkomaille tai korjauttaa mörskää tai käy syömässä niin hyvin kuin vaan pystyy. Tai ostaa oikein hyvän pyörän. Välinepuoli onkin mielenkiintoinen aihepiiri, se ansaitsee vallan oman postauksensa.

Tavoite

Sanotaan, että elämässä pitää olla tavoitteita. Nyt minulla on semmoinen: Haluan päästä autostani eroon. Kotitaloudessamme on tällä hetkellä kaksi autoa ja asetan itselleni (ja siinä sivussa koko perheelle) semmoisen tavoitteen että pärjäisimme yhdellä autolla. Julkaisen tämän postauksen koska tämä toivottavasti toimii kannustimena silloin kun usko muuten loppuu kesken. Lisäksi tahdon jäsennellä ajatuksiani tämän aiheen ympärillä sekä kuulla muiden ajatuksia aiheesta.

No miksi tämmöinen? Rahansäästö on toki yksi näkökulma mutta loppujen lopuksi se on toisarvoinen asia eikä säästö liene mitenkään olennainen asia. Ennen kaikkea haluan tehdä tämän siksi että se on mahdollista. Tai siis, haluan tietää kuinka elämä muuttuu kun tämmöinen päätös tehdään. Lisäksi haluan myöskin osoittaa muille että se on mahdollista. Kustannuksiin liittyen, kirjoitan niistä oman postauksen kunhan saan hieman substanssia. Ei tässä välttämättä mitään järkeä ole.

Lähtötilanne on siis seuraavanlainen: 4-henkinen perhe, minä sekä vaimoni käymme töissä Helsingissä, minä junalla ja vaimo omalla autolla. Lapset ovat päivähoidossa. Tähän asti homma on toiminut siten että jompikumpi vie lapset päiväkotiin töihin mennessään, päiväkoti sijaitsee kätevästi aseman vieressä. Toinen lähtee aikaisemmin töihin ja hakee lapset päiväkodista iltapäivällä palatessaan. Matka-aika kotoa töihin on n. 1.5 tuntia sisältäen lasten kuljetukset. Kotoa asemalle on matkaa n. 10 kilometriä, lähin kauppa sijaitsee reilun kilometrin päässä. Haja-asutusaluetta siis. Pidän tavoitetta melkoisen haasteellisena ainakin tämän hetken kunnon (tai oikeastaan sen puutteen) osalta.

Miten tavoitteeseen päästään? Ensinnäkin tämä tavoite tulee "myydä" myös vaimolle koska on selvää että se vaikuttaa koko perheen elämään. Myöskin on selvää että tämä on täysin minun projektini tässä vaiheessa ja voin vain toivoa että saan muutkin vakuutettua että idea on toteuttamisen arvoinen. Tavoitteseen pyrkiminen kiteytyy oikeastaan yhteen asiaan: aion kulkea päivittäisen työmatkan asemalle pyöräillen. Tämä ei toki yksinään riitä vaan muitakin ratkaisuja pitää löytää, avoimia kysymyksiä riittää. Talvi ja lasten kuljetus tulee noin isoimpina mieleen. Näistä kuitenkin myöhemmin lisää.

Koitan päivittää asioita tämän tiimoiltä enemmän tai vähemmän säänöllisesti.

Vihreä siirtymä pitää maaseudun elinvoimaisena

Synnyin ja kasvoin maatilalla. Traktorin kuskipukille istuin ensimmäistä kertaa 7-vuotiaana kun kerättiin heinäpaaleja pellolta. Lypsin lehm...