Tavoite

Sanotaan, että elämässä pitää olla tavoitteita. Nyt minulla on semmoinen: Haluan päästä autostani eroon. Kotitaloudessamme on tällä hetkellä kaksi autoa ja asetan itselleni (ja siinä sivussa koko perheelle) semmoisen tavoitteen että pärjäisimme yhdellä autolla. Julkaisen tämän postauksen koska tämä toivottavasti toimii kannustimena silloin kun usko muuten loppuu kesken. Lisäksi tahdon jäsennellä ajatuksiani tämän aiheen ympärillä sekä kuulla muiden ajatuksia aiheesta.

No miksi tämmöinen? Rahansäästö on toki yksi näkökulma mutta loppujen lopuksi se on toisarvoinen asia eikä säästö liene mitenkään olennainen asia. Ennen kaikkea haluan tehdä tämän siksi että se on mahdollista. Tai siis, haluan tietää kuinka elämä muuttuu kun tämmöinen päätös tehdään. Lisäksi haluan myöskin osoittaa muille että se on mahdollista. Kustannuksiin liittyen, kirjoitan niistä oman postauksen kunhan saan hieman substanssia. Ei tässä välttämättä mitään järkeä ole.

Lähtötilanne on siis seuraavanlainen: 4-henkinen perhe, minä sekä vaimoni käymme töissä Helsingissä, minä junalla ja vaimo omalla autolla. Lapset ovat päivähoidossa. Tähän asti homma on toiminut siten että jompikumpi vie lapset päiväkotiin töihin mennessään, päiväkoti sijaitsee kätevästi aseman vieressä. Toinen lähtee aikaisemmin töihin ja hakee lapset päiväkodista iltapäivällä palatessaan. Matka-aika kotoa töihin on n. 1.5 tuntia sisältäen lasten kuljetukset. Kotoa asemalle on matkaa n. 10 kilometriä, lähin kauppa sijaitsee reilun kilometrin päässä. Haja-asutusaluetta siis. Pidän tavoitetta melkoisen haasteellisena ainakin tämän hetken kunnon (tai oikeastaan sen puutteen) osalta.

Miten tavoitteeseen päästään? Ensinnäkin tämä tavoite tulee "myydä" myös vaimolle koska on selvää että se vaikuttaa koko perheen elämään. Myöskin on selvää että tämä on täysin minun projektini tässä vaiheessa ja voin vain toivoa että saan muutkin vakuutettua että idea on toteuttamisen arvoinen. Tavoitteseen pyrkiminen kiteytyy oikeastaan yhteen asiaan: aion kulkea päivittäisen työmatkan asemalle pyöräillen. Tämä ei toki yksinään riitä vaan muitakin ratkaisuja pitää löytää, avoimia kysymyksiä riittää. Talvi ja lasten kuljetus tulee noin isoimpina mieleen. Näistä kuitenkin myöhemmin lisää.

Koitan päivittää asioita tämän tiimoiltä enemmän tai vähemmän säänöllisesti.

2 kommenttia:

  1. Kunnollisella pyöräperäkärryllä vie kaksi (alle viisivuotiasta) lasta. Suurin haitta on mielestäni tuuli: peräkärryssä on yllättävän kova ilmanvastus. Se on kuitenkin paitsi sateella vesitiivis myös lapsille turvallinen: kaaduin itse viime marraskuussa mustalla jäällä (ilman nastoja), mutta peräkärry ei ollut edes lähellä kaatua ja lapsi vain ihmetteli, mitä oikein kävi.

    Talveksi moniin peräkärryihin saa jalakset, mutta pulmaksi tulee taatusti teiden suolaus. Käytännössä lumi jää möhnäksi, jossa rengas ei pyöri mutta eipä jalaskaan luista.

    Onnea ratkaisun löytämiseen! Kunnioitettava tavoite.

    VastaaPoista
  2. Hei Anonyymi ja kiitos kommentista! Tosiaan pyöräperäkärry on yksi vaihtoehto joka on tullut vastaan ja joka voisi sopia tähän tilanteeseen. Aion myöhemmissä postauksissa palata aiheeseen.

    VastaaPoista

Vihreä siirtymä pitää maaseudun elinvoimaisena

Synnyin ja kasvoin maatilalla. Traktorin kuskipukille istuin ensimmäistä kertaa 7-vuotiaana kun kerättiin heinäpaaleja pellolta. Lypsin lehm...