Maankäyttölautakunnan lista 13.2.2013

Maankäyttölautakunnan ensimmäinen kokous on keskiviikkona 13.2.  Laitan kiinnostavimpia kohtia alle ja koitan kirjoitella hieman ajatuksia niihin liittyen. Kirjoittaminen on itselleni apuväline jäsentää ajatuksia ja samalla tulee aiheeseen tutustuttua aivan eri tavalla.

En ole ollut yhteydessä muihin lautakuntalaisiin enkä edes paikallisiin Vihreisiin, nämä ovat pelkästään omia ajatuksiani. Asiallinen palaute ja keskustelu on mitä tervetulleinta!

Tätä kirjoittaessani (sunnuntaina 10.2.) ei esityslistaa ole vielä netissä. Koitan ottaa asian myös esille kokouksessa, mielestäni tässä on epäkohta avoimuuden kannalta katsottuna. Lisäksi liitteitä ei ole ollut lainkaan nähtävillä. Mielenkiinnolla kuulisin perustelut miksi ei ole, mitään salaistahan näissä ei käsittääkseni ole. Joskus voi toki olla muttta se ei liene syy olla laittamatta mitään liitteitä saataville.

Kenkätehtaan alueen asemakaavamuutos, ns. Apponen

Kaavan muutos on käynnistetty 2009. Alueelle on tulossa 9100 k-m2 asuntoja, työ-, toimisto- ja liiketiloja 1000k-m2, lisäksi 900m2 palvelurakennus (liiteri?). Kevyen liikenteen suunnitelma näyttää mainiolta, joen rantaan tulee väylä. Luulisin ettei tätä enää hämmennetä.

Lämpökeskuksen kaava

Mäntsälän sähkö suunnittelee Mustanmäen liepeille ilmeisesti hakelämpövoimalaa, kooltaan alle 10MW. Paikka on nykykaavassa merkitty lähinnä virkistys- ja maatalousalueeksi ja näinollen kaavamuutos vaaditaan. Paikka on siis motarin ja vesitornin välissä suunnilleen. Virkistyskäytön kannalta sijainti ei liene erityisen arvokas moottoritien takia. Liikenne on hieman kysymysmerkki, laitoksen koosta ei ole sanottu muuta kuin tuo "alle 10MW". Mitähän tuolla aiotaan lämmittää?

Luonnonolojen kohdalla on maininta liito-oravista(!). Muuten ei näytä olevan mitään erityisen vastustettavaa.

Suunnittelutarveratkaisut

Näitä tuntuu tulevan aika lailla. Näistä myös on tullut haasteita hallinto-oikeuteen kun lautakunta päättää kaataa virkamiehen päätösesityksen. Poikkeuslupia on aiemmin saanut maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumiseksi, eli maanomistajat ovat saaneet tietyn määrän rakennuspaikkoja omistettavaan alaan perustuen. Olen siinä käsityksessä että tästä ollaan pikku hiljaa luopumassa kun halutaan tiivistää asutusta. Tämä yllättäen aiheuttaa aika paljon närää kylillä, olisikohan mitään tapaa hoitaa asia jotenkin niin että mahdollisimman moni olisi tyytyväinen? Tiivistäminenkin on kyllä tarpeen jotta kylät säilyvät elinvoimaisina, kyläkin saisi olla pyöräiltävän kokoinen.

Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma 2012-2016

Tämä tulee lautakunnalle tiedoksi. Väestö kasvaa ja ikääntyy, jotain tarttis tehdä. Varaudutaan 3500 asukkaan kasvuun, 60% kirkonkylään ja 40% muualle. 200-400 asukasta vuodessa keskustaan ja 80-160 kyliin. 160 asunnon vuosivauhtia mennään. ARA-asuntoja 20% eli 32 asuntoa vuodessa. Vanhuksille tarvitaan lisäasuntoja varsinkin kun entiset palveluasunnot ovat jo aikansa eläneitä, samoin tukiasuntoja nuorille olisi tulossa lisää. Ensisijaisesti pyritään korvaamaan poistuva asuntokanta sekä saamaan erityisryhmien asiat kuntoon. Vaikuttaa ihan hyvältä mutta tässä vaiheessa en luota omaan perstuntumaan tässä asiassa. 

Lausunto ympäristönsuojelumääräysten luonnoksesta

Tätäkin on puljattu pitkään ja lausuntoja on saatu monelta taholta. Täytyy todeta että meikäläisen asiantuntemus tämän asian tiimoilta on hyvin vähäistä. Jos nyt oikein käsitin niin kunta olisi halunnut kiristää ympäristönsuojelumääräyksiä siten, että lietelannan levitys olisi kiellettyä pohjavesialueella ja suojakaistojen laidunnus myöskin. Lisäksi käytöstä poistettujen polttoainesäiliöiden puhdistus tulisi suorittaa tarkastusliikkeessä. Tätä on kuitenkin usean kierroksen jälkeen pyöritelty muotoon, jossa lietelannan levitys olisi kiellettyä ainoastaan I luokan pohjavesialueella. II-luokan pv-alueilla lietelannan levitys on sallittua kun huolehditaan pintahuuhtoumien estämisestä esim. multauksella. Nämä rajoitukset koskettaisivat jollain lailla yhtä (1) tilaa Mäntsälässä.

Lisäksi ehdotetaan hevosten laiduntamisen sallimista suojakaistoilla, perusteena se että sadonkorjuuvaatimusta pidetään hankalana ja Mäntsälässä on paljon pieniä, laitumettomia talleja joiden hevoset joutavat näitä laiduntamaan. Totaalikielto estäisi tämmöisen toiminnan, äkkiseltään salliminen kuulostaa ihan fiksulta idealta sikäli kun laidunnus itsessään ei vesitä suojavyöhykkeen alkuperäistä tarkoitusta. Päätösehdotus kelvannee.

Näiden lisäksi on vielä muutama ilmoitusasia. Täytyy myöntää että hieman jännittää kyllä ensimmäinen kokous!

Tästä se alkaa

Tästä se nyt sitten alkaa!

Ensi viikolla on sitten maankäyttölautakunnan (jonka jäseneksi tulin valituksi) ensimmäinen kokous, esityslista tuli eilen mutta en eilen ehtinyt tehdä asialle mitään. Tarkoitukseni on käsitellä lautakuntien kokousten esityslistoja ja myös itse kokousten päätöksiä täällä blogissa sikäli kuin säännökset antavat myöten. Nämä postaukset on merkitty lautakunta -tagilla. Tarkoitus on käydä keskustelua näistä aiheista laajemmaltikin kuin "omien" kanssa.

Lisäksi olisi varmastikin hyvä pyrkiä asettamaan jonkunlaisia tavoitteita täksi kaudeksi jotta voisi sitten jälkeenpäin arvioida miten on onnistuttu. Vaaliohjelmassani nostin esille kulttuurin yhtenä tärkeänä teemanani, ja vaikka en luottamustehtävieni kautta pysty suoranaisesti tätä teemaa oikein tukemaan (tai en ainakaan näe mitään itsestäänselvää keinoa) niin uskon että paikallisen porukan kanssa ja yhteistyössä valtuutetun kanssa pystytään jotain saamaan aikaiseksi. Lisäksi pyöräily on asia jonka edistämiseksi haluamme kaikki tehdä töitä.

 Mäntsälä vuonna 2016, tämä siis aikamoista utopiaa:

• Asemalla on kauppahalli, jossa toimii useita pienyrittäjiä. Kaavan tiivistäminen asemanseudulla on aloitettu. Asema on aivan surkeassa jamassa ja tuntuu ettei asia etene mihinkään .Sitten ihmetellään etteivät asunnot mene kaupaksi kun ei ole palveluita. Onko tämä tosiaan se tapa miten halutaan nykyistä Mäntsälän parasta sijaintia käyttää?
• Esim. Euromarketin vanha rakennus on vallattu kulttuuritilaksi kunnan siunauksella. Mäntsälässä on paljon kulttuuritoimintaa mutta huutava pula tilasta.
• Uimahallihanke etenee
• Kulttuuripalvelut on otettu osaksi yleistä hyvinvointistrategiaa, esim. vanhainkoteihin viedään kulttuuriesityksiä ja taidetta tai vanhuksia viedään esityksiin/taidenäytteyihin
• Kylissä on kaikenlaista pöhinää: tapahtumia, markkinoita, yrityksiä, pubeja,... Kylien elinvoimasta olen hieman huolissani ja haluaisin olla itse myötävaikuttamassa siihen että kylät säilyisivät elinvoimaisena. Tämä aihe vaatisi oikeastaan oman postauksensa.
• Pyörätieverkostoa on laajennettu keskustan ulkopuolelle, kunnossapito toimii. Nykyisellään kunnossapidossa on sanomista. Samoin keskustan ulkopuolellakin tulisi kiinnittää huomiota pyöräreitteihin  jotta olisi mitään mahdollisuuksia liikkua muutenkin kuin autolla. Toki minulla on sikäli ketunhäntä kainalossa että Sälinkään tilanne näiltä osin kiinnostaa erityisesti.

Vaalitulos

Vaalit on nyt käyty ja kansa on puhunut. Menetimme Mäntsälässä yhden paikan mikä kyllä korpeaa kovasti. Maanlaajuisesti Vihreillä meni ihan kohtuullisesti, eduskuntavaalien aikainen notkahdus oikeni. Kiitokset koko ehdokasjoukolle sekä erityisesti vaalivastaavallemme Santeri Pienimäelle joka uurasti väsymättä kaikkien eteen ja jonka panos oli korvaamaton. Meillä on hyvä porukka jonka kanssa toivottavasti jatketaan, ei työ vaaleihin lopu. Ensi kerralla otetaan revanssi! Onnittelut myös Sirpa Revolle, uudelle valtuutetullemme!

Oma saalis oli 40 ääntä joka riitti toiseen varapaikkaan kun jokaisella valtuustopuolueella on vähintään kaksi varavaltuutettua edustajien määrästä riippumatta. Ensimmäinen varavaltuutettu on Anna Pienimäki, onnittelut myös hänelle.

Yksi paikka siis meni. Kannatus laski 2 prosenttiyksikköä. Miksi? Tämmöinenhän on aina monen asian summa. Tärkeimmät tekijät lienevät äänestysprosentin alhaisuus sekä verraten tuntemattomat ehdokkaat, kaikki olivat vieläpä ensikertalaisia Mäntsälässä. Pienellä paikkakunnalla naaman näkyminen ja se että nimi tulee helposti mieleen ovat varsin suuria tekijöitä äänestyspäätöstä tehdessä. Positiivista on kuitenkin se, että näkyvyyteen on mahdollista itse vaikuttaa olemalla aktiivinen ja pitämällä meteliä asioista. Ja näinhän toki koitetaan toimia, nyt on taas neljä vuotta aikaa. Äänestysprosentti oli aivan surkea kyllä. Säätäkään ei voinut syyttää, ei paljon parempaa keliä olisi voinut olla. Edelleenkään ei lakkaa ihmetyttämästä se miten äänestysinto on aika lailla käänteisesti verrannollinen siihen kuinka paljon vaalien tulos vaikuttaa ihmisten arkeen. Mäntsälän uusi valtuusto on vaalikonevastausten perusteella verraten konservatiivinen ja hieman vasemmalle kallellaan kuten Helsingin Sanomien visualisoinnista voi nähdä.

Positiivista on kuitenkin se että Vihreiden kannatus nousi eduskuntavaalien jälkeen 20%, 1.3 prosenttiyksikköä. Uudellamaalla voitettiin hieman myös ja maanlaajuisesti monissa uusissa kunnissa vihertää näiden vaalien jälkeen. Kyllä me Mäntsälässäkin täältä vielä noustaan, ja työ pitää aloittaa tänään.

Vaaliteemani

Tässä kirjoituksessa hahmottelen hieman vaaliteemojani. Toki kannatan myös Vihreiden yleisiä tavoitteita.

1. Avoin hallinto

Hallinnon tulisi olla avointa. Päätöksenteon kohteena olevista asioista tulee voida käydä laajaa kansalaiskeskustelua ennenkuin päätöksiä lyödään lukkoon. Kunnan tuottama julkinen tieto on saatettava tehokkaasti kuntalaisten ja yritysten käyttöön. Tällä tavoin päästään eroon epäterveistä hallintotavoista ja saadaan aikaan parempia päätöksiä.

2. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Nuorison syrjäytymiseen pitäisi voida puuttua ajoissa. Tämä on ongelmavyyhti jonka ratkaiseminen edellyttää laajaa yhteistyötä yli sektorirajojen. Sosiaalihuolto, terveydenhoito, sivistystoimi ja liikuntatoimi voivat kaikki osaltaan vaikuttaa ja tulisikin olla jokin rakenne jonka puitteissa eri sektorit voivat tehdä yhteistyötä. Sote-uudistus tulee vaikuttamaan tähänkin asiaan joten se ei täysin ole kunnanvaltuuston varassa, ehkä onneksi. Terveyspalvelut tulisi tuoda lähemmäs kuntalaisia, esimerkiksi terveyskioskien tai -bussien muodossa. Maksuttomia liikuntaharrastusmahdollisuuksia on myös luotava lähelle kuntalaisia tai luotava järjestelmiä jotka pienentävät tulotason merkitystä harrastusmahdollisuuksien valinnassa. Esimerkkinä kirjastosta voisi myös saada liikuntavälineitä lainaksi.

3. Kulttuuri
Mäntsälän kulttuuritarjonta on varsin runsasta. Kuitenkin harrastustilasta on pulaa, kunnollisen kulttuuritilan olemassaolo edistäisi kulttuurituotantoa. Vilkas kulttuurielämä todistetusti lisää kunnan viihtyisyyttä sekä parantaa hyvinvointia.

4. Ympäristö
Ilmastonmuutosta ei pääse pakoon, se on otettava jollain tavalla huomioon nyt ja tulevaisuudessa. Mäntsälän kunnan olisikin omalta osaltaan oltava mukana torjumassa ilmastonmuutosta sekä sen haittavaikutuksia. Liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on n. 30% ja eniten liikkumisen tarpeeseen vaikuttaa yhdyskuntarakenne. Kun asuinalueet ja palvelut suunnitellaan oikein, liikkumistarvetta ja sitä kautta liikenteen päästöjä saadaan vähennettyä tehokkaasti. Kunnan omassa toiminnassa voidaan ympäristöä huomioida usealla tavalla:  energiansäästötavoitteet, kilpailutettaessa palveluntuottajia kiinnitettävä huomiota tuottajan ympäristövastuullisuuteen.

Poliitikoksi

Näköjään päivitystahdiksi on vakiintumassa suunnilleen kerran kuussa. Tämän kuun tekosyynä on kunnallisvaaliehdokkuus, olen ehdolla kotikuntani Mäntsälän valtuustoon Vihreiden riveissä. Olen toistaiseksi kovin tyytyväinen siihen että ryhdyin ehdokkaaksi, jotenkin on rauhallisempi mieli kun voi tunnustaa väriä ihan julkisesti. Aikaisemmin se on tuntunut jotenkin häpeälliseltä, että pitää jotenkin salaa harrastaa politiikkaa. Joidenkin tuttujen kanssa keskustellessa tulee vähän samanlainen olo, mikä on vähän sääli. Politiikan pitäisi olla jokapäiväinen juttu. Ehkä tähän voisi itsekin vaikuttaa olemalla avoin.

Tästä eteenpäin saattaa blogillekin lipsahtaa politiikkaa aina välillä. Vaalilupauksekseni voin antaa semmoisen että jos kävisi niin hienosti että saisin valtuusto- tai lautakuntapaikan niin lupaan Hannun tapaan käsitellä kokousaiheita myös tällä blogilla.

Pidän silti tämän kanavan myös henkilökohtaisena jutustelualustana. Jos ei kaikkia juttuja halua lukea niin käytän tageja luokittelemaan sisältöä ja niiden perusteella pitäisi voida poimia olennaiset jutut luettavaksi. Tästä lisää sitten jos niin hyvä tuuri käy että joku kunnallinen nakki irtoaa.

On tässä ollut kaikkea muutakin säätöä, talliin pitäisi saada vesi tulemaan ja menemään muutenkin kuin juosten, asuintalon vesikatto on korjauksen alla, työpaikka vaihtuu ja muuta sellaista. Tällä sateen määrällä ovat melkoisen haasteellisia nämä rakennusprojektit. Pyöräilyasioihin ei ole ehtinyt keskittyä juuri lainkaan.

Välineistön nykytila

Vähän on ollut hiljaista täällä työkiireiden ja muun kotisäädön kanssa. Pyöräilyrintaman tapahtumista voisi todeta sen verran että olen lähinnä koittanut pitää kirjaa autoiluistani. Lähinnä tarkoituksena on ollut arvioida ja koetella hankkeen realistisuutta jollain mitattavissa olevalla tavalla. Toistaiseksi ei ole tullut vastaan kovin montaa semmoista ajoa jota ei olisi pyöräilemällä voinut korvata, joskin säätöä olisi kyllä ollut huomattavasti enemmän.

Sitten hieman välineistä. Perheessämme on tällä hetkellä 3 polkupyörää: omani on Espoosta Sellon Citymarketista joskus vuonna 2000 ostettu "hybridi", avajaistarjouksena taisi maksaa 99 tai jotain sinnepäin.
Ajoasento on kokolailla etupainoinen, olen tällä vehkeellä onnistunut murtamaan käteni tehtyäni kuperkeikan kovasta vauhdista äkkijarrutuksen seurauksena. Ei hirveän mukava eikä herkkä ajettava muutenkaan, todettakoon että kun ajoin Hannun kuormapyörällä (joka on ehkä 10 kiloa raskaampi) eräänä viikonloppuna niin se tuntui huomattavasti kevyemmältä ajettavalta kuin tämä.

Vaimolla on pari vuotta sitten Valintatalon arpajaisista voitettu perinteisempi malli. Tällä on kyllä paljon mukavempi ajaa, miinuksena se että vaihteita ei ole. Tällä tulee lyhyet matkat kylälle ajeltua nykyään.

Kolmas on sitten navetanvintiltä löytynyt papan vanha, varmaan 50-luvulta peräisin oleva kulkuneuvo. Tämä  on tällä hetkellä ajokelvoton mutta ehkä siitä ajan ja vaivan kanssa saisi ihan tyylikkään ajopelin. Yksivaihteinen toki tämäkin, tosin kai niitä vaihteita voi askarrella jälkeenkin päin mutta jotenkin ei tunnu soveliaalta, jos tähän ryhdytään niin sitten koitetaan entisöidä ennemmin kuin päivittää. Melko raskaalta tuntuu tämä ajopeli myös.

Ylläolevasta voisi yhteenvetona todeta että meillä ei ole ainuttakaan näissä kirjoituksissa kuvattuun käyttöön soveltuvaa ajoneuvoa. Tämän osalta tutkimustyö on vielä kesken mutta muutamia vaihtoehtoja on jo noussut esiin. Olen nyt jo päättänyt että kulkuneuvo tulee olemaan sähköavusteinen, en tahdo päätyä tilanteeseen jossa koko homma hylkääntyy motivaation puutteeseen ajelun käydessä liian raskaaksi.

Kaksi lasta pitäisi pystyä jotenkin kuljettamaan päiväkotiin tai sieltä pois noin 10 kilometrin matkan. Tämä hoituisi joko kuormapyörällä tai sitten perävaunulla. Perävaunu sähköavusteisen kanssa vaikuttaa monikäyttöiseltä ratkaisulta mutta toisaalta kuormapyörä, jossa lapset istuvat etupuolella tuntuisi noin ihan fiilispohjalta ajatetuna mukavalta myös, ajaessa voisi keskustella lasten kanssa ja näkee paremmin mahdolliset kolttoset. Toisaalta sitten taittopyörää voisi kuljettaa junassa ja näinollen käyttää junamatkan molemmissa päissä, mutta sopiiko semmoiseen taas perävaunu? Tässäpä sitä pohdiskeltavaa riittääkin hetkeksi.

Tavoitetta kohti

Jatketaan edellisen postauksen aihepiirissä.  Nykyinen kulkupeli on VW Golf vuosimallia 2000. Vuodessa ajoa tulee työmatkojen takia noin 5000 kilsaa ja muuta ajoa ehkä toinen mokoma vähintäänkin. Tätä en ole mitenkään mitannut, ehkäpä olisi syytä suorittaa hieman empiiristä tutkimusta pitämällä jonkun aikaa ajopäiväkirjaa. jotta selviää miten perheessä autoa oikeastaan käytetään. Vaimo käyttää aina kun voi tätä autoa työmatkailuun koska sillä on halvempi ajaa, toinen auto kun on hieman isompi. Isommasta luopuminen ei liene mahdollista koska sillä on selkeä rooli rouvan hevostelun kyyditsijänä.

Itse en työmatkailun korvaamisesta ole huolissani, pyöräilin aikanaan opiskeluaikana Leppävaaran ja Vallilan väliä enemmän tai vähemmän säännöllisesti. kun julkinen yhteys ei niin hirveän hyvä siihen aikaan ollut. Matka lienee aika lailla samankaltainen, näissä olosuhteissa kenties hieman nopeampi kun se on lähes kokonaan asvaltoitua maantietä. Sen sijaan kaikkeen muuhun kuin työmatka-ajoon pitäisi jotenkin löytää korvaava konsti. Osa tästä on helposti korvattavissa julkisilla ja osa on selkeästi ajoa joka on vaan jollain tavalla helpompaa tai kätevämpää tehdä useammalla autolla. Osan voi tehdä moottoripyörällä, siitä en sentään ole luopumassa. Lasten kuljetus toki asettaa joitakin rajoituksia tässä suhteessa.

Laskeskelin että tällä hetkellä autoilun muuttuvat kustannukset ovat n. 1500 euroa vuodessa. Auto kuluttaa osapuilleen 7l/100km bensaa, siihen vielä vakuutuksia, käyttömaksua ym. kiinteää vuotuista päälle niin ollaan aika lailla parin tonnin tuntumassa, hieman päälle. Muut kilometrikohtaiset kustannukset on laskettu luvuilla jotka nappasin Hannu Oskalan blogikirjoituksesta, jonka lähteeksi mainitaan Liikenneministeriö. Ansiokas kirjoitus muuten vaikkei tämän postauksen aihepiiriin kuulukaan.

Kyllä tuolla säästöllä jo jotain tekee, lähtee vaikka ulkomaille tai korjauttaa mörskää tai käy syömässä niin hyvin kuin vaan pystyy. Tai ostaa oikein hyvän pyörän. Välinepuoli onkin mielenkiintoinen aihepiiri, se ansaitsee vallan oman postauksensa.