Atomeja

Ydinvoimasta riittää puhetta. Itse en kategorisesti vastusta ydinvoimaa, sitä pitäisi kohdella samoilla kriteereillä kuin muitakin energiantuotantomuotoja, hyötyjä ja haittoja punniten. Nykyään näyttääkin siltä että ydinvoima on yksinkertaisesti huonoa bisnestä.Tämä koskettaa myös kotikuntaani Mäntsälää, koska kunnan omistama Mäntsälän Sähkö on mukana Fennovoiman hankkeessa. Saksalaiset näyttävät tämän huomanneen jo.

Jos kohta osa puoluetovereistani suhtautuu ydinvoimaan hieman tunteellisesti niin tuntuu sitä tunteellisuutta olevan muuallakin, joskin hieman päinvastaiseen suuntaan. Vaikuttaa että jotkut päättäjät ovat jokseenkin rakastuneita näihin suuriin voimalahankkeisiin ja siinä sitten poltetaan rahaa oikein urakalla eikä aina muisteta miettiä onko tämä paras mahdollinen tapa käyttää kyseiset rahat.

Jos nyt välttämättä ydinvoimaa halutaan tehdä, niin itse näkisin, että pitäisi ottaa tavoitteeksi saada jokin neljännen sukupolven malli kehitettyä toimivaksi. Ydintekniikasta en paljoa ymmärrä mutta olen siinä käsityksessä että yleisimmät reaktorimallit ovat suunnilleen peräisin asevoimilta ja niiden suunnitelun lähtökohtana on ollut plutoniumin tuotanto asekäyttöön. Fiksumpiakin reaktorityyppejä on keksitty mutta niitä ei ikinä rahoituksen puutteessa tullut kehitettyä samalle asteelle kuin näitä PWR- ja BWR-malleja, jotka kai ovat toki myös rakennuskustannuksiltaan suht edullisia. Neljännen sukupolven reatorityyppejä on useita kehitteillä, monet niistä ovat ns. hyötöreaktoreita jotka periaatteessa pystyvät käsittelemään ja jopa käyttämään polttoaineena nykyisten reaktoreiden jätettä sekä toriumia joka on huomattavasti uraania yleisempi alkuaine. Tästä syystä polttoainekustannukset pysvät kurissa pidemmälläkin aikavälillä, uraani nimittäin loppuu jossain vaiheessa sikäli kun jostain avaruudesta ei löydy lisää (epätodennäköistä).

Vieläkään hyötöreaktoreja ei tuoteta teollisesti vaikka niitä joitakin käytössä onkin. Veikkaan myös, että uusien reaktorimallien hyväksyntäprosessit ovat jotain aivan tsaarinaikaisen byrokratian irvikuvia. Näin ollen hyödöstä ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa jäteongelmaan ratkaisua, tuskin vähän pidemmälläkään aikavälillä koska käsittääkseni tutkimusrahat alalla on aika tiukassa. Näyttääkin siltä että ydinvoiman kehityksen tiellä on niin teknisiä kuin poliittisia ja kaupallisiakin kompastuskiviä. Tämä on hieman harmillista koska näen ydinvoimassa kaikesta huolimatta potentiaalia turvalliseksi, suhteellisen puhtaaksi ja aidosti edulliseksi energiantuotantomuodoksi. Tällä hetkellä se ei sitä kyllä ole.

1 kommentti:

  1. Siitä jäteongelmasta en pitäisi meteliä. Suomen kallioperässä on keskimäärin sen verran paljon uraania, että koko Suomen nykyisen ydinvoimalakannan käyttöaikansa aikana tuottama jäte on noin saman verran kuin löytyy keskivertokuutiokilometristä. Jos jäte laitetaan 500 metrin syvyydelle kallioperään, on sen yläpuolella todennäköisesti uraania noin puolet jätemäärästä jo ihan luonnostaan.

    Hinnasta taas: mikä energiantuotanto tapahtuu tänä päivänä markkinaehtoisesti? Hiilen tai maakaasun poltto on ehkä lähimpänä markkinataloutta, mutta ilmaston kannalta kestämätöntä. Energiamarkkina on sotkettu täydellisesti uusiutuvan energian tuilla ja muilla interventioilla.

    -ij

    VastaaPoista

Vihreä siirtymä pitää maaseudun elinvoimaisena

Synnyin ja kasvoin maatilalla. Traktorin kuskipukille istuin ensimmäistä kertaa 7-vuotiaana kun kerättiin heinäpaaleja pellolta. Lypsin lehm...