Viime keskiviikkona 23.10. järjestettiin kunnantalolla Mäntsälän liikenneturvallisuussuunnitelman yleisötilaisuus.
Olin paikalla kuulemassa ja koitan tähän hieman hahmotella tilaisuuden sisältöä. Materiaalit löytyvät
kunnan sivuilta.
Suunnitelman teossa on mukana monenlaisia tahoja, kunnan lisäksi mukana ovat Uudenmaan ELY-keskus, Liikenneturva ja poliisi. Viime vuonna
perustettiin liikenneturvallisuustyöryhmä joka seuraa suunnitelman toteutumista. Työryhmään kuuluu edustajia kaikilta kunnan hallinnonaloilta,
lisäksi edellämainituilla tahoilla on myös edustajat. Työryhmä kokoontuu muutamia kertoja vuodessa, puheenjohtajana toimii Asko Määttänen. Työryhmä myös
ylläpitää suunnitelmaa kun ympäristö muuttuu. Käytännön työssä painotettiin myös yhteistyön tärkeyttä eri tahojen kesken, esim. kaavoitushankkeissa
tulee nämä asiat ottaa jo huomioon.
Aluksi eri tahot esittelivät toimintaansa. ELY-keskus
pitää huolta valtion tieosuuksista, käytännössä kaikesta asemakaava-alueen ulkopuolisesta tiestöstä. Budjettia heillä on vuosittain reilu 100 miljoonaa josta 90%
kuluu ylläpitoon ja hoitoon. 10 miljoonan investointibudjetista sitten toteutetaan erilaisia hankkeita priorisoidusti. Esimerkiksi pyörätiekilometri maksaa 400 000 euroa joten
kovin kummoisia pätkiä näillä rahoilla ei rakennella. Lisäksi rahoitus on kiristymässä tulevina vuosina.
Liikenneturva piti myös esityksen toiminnastaan. "Jos otat, et aja" -sloganista tunnettu järjestö pitä kaikenlaisia koulutuksia sekä järjestää tempauksia turvallisen liikenteen puolesta eli koulutus ja asennepuoli ovat
hyvin pitkälti heidän tontillaan. Kyseyjä tuli koulujen liikennekasvatuksen perään, vastauksena oli että tarjoavat koulutusta ja tukea opettajille mutta
täytyy itse hakea. Todettiin myös epäkohtana se että liikennekasvatus ei kuulu mihinkään oppiaineeseen.
Kunnan kannalta mielenkiintoisia tilastotietoja kuultiin myös. Onnettomuuksien kustannuksia lasketaan siten, että kuolemaan johtaneesta
onnettomuudesta katsotaan koituvan yhteiskunnalle 2,3 miljoonan euron kustannus, henkilövahingon meno on 500 000 euroa ja omaisuusvahingon 3000.
Näistä kustannuksista kuntien osuus on 15-20%, koostuen mm. palo- ja pelastustoiminnan sekä sairaanhoidon kuluista ja verontulojen menetyksistä.
Vuosittainen kustannus Mäntsälän kunnalle nykytilanteessa on noin 4,5-6,7 miljoonaa euroa. Tämä antoi erityisesti ajattelemisen aihetta,
jos alikulun tekeminen maksaa 500 000 niin ei tarvitse 10 vuoden aikana monta henkeä säästää että maksoi itsensä takaisin.
Suunnitelmaan kannattaa tutustua itse, sitä ei kovin kattavasti käyty läpi. Pääpainopisteenä on kestävän ja viisaan liikkumisen edistäminen mikä käytännössä tarkoittaa
kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön edistämistä. Resurssit näihin hommiin eivät nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kummoisia ole kunnan
eikä valtionkaan puolesta joten keskitytään toimenpiteisiin jotka ovat edullisia toteuttaa. Toimenpiteistä on laadittu lista josta on laadittu myös yleispiirteinen karttaesitys. Seuraavassa koitan hieman tiivistää suunnitelman keskeisiä kohtia:
Lähtökohdat
Liikenneturvallisuustyön valtakunnallinen visio on että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Kunnallisen suunnitelman tarkoituksena on kuvata
tämän tavoitteen toteutumiseen tähtääviä toimenpiteitä kunnan tasolla. Liikkumista pyritään ohjaamaan turvalliseen ja kestävään suuntaan, yhtäältä liikenneturvallisuustyöllä
mutta toisaalta myös liikenneympäristön muutoksilla. Toisin sanoen, pyritään lisäämään pyöräilyä, kävelyä ja joukkoliikenteen käyttöä henkilöautoliikenteeseen nähden.
Tähän vaikutetaan myös maankäytön keinoin eli yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on täälläkin mukana.
Toimintaympäristö
Toimintaympäristön kuvauksessa on selvitetty palveluiden saatavuutta. Keskustan lisäksi Sälinkäällä ja Nummisissa on palvelukeskittymiä joihin pääsee kävellen.
Lisäksi oli kuvailtu väestönkasvuennusteita sekä työmatkaliikennettä. Mäntsälän työpaikkaomavaraisuus on 61%, työmatkoista 70% tehdään henkilöautolla.
Työmatkaliikenteestä 46% on Mäntaälän sisäistä, 36% suuntautuu pääkaupunkiseudulle ja loput lähikuntiin. Liikennejärjestelmän osalta kiintoisia yksityiskohtia
ovat Lahdentien 8700 ajoneuvoa/vrk ja Hanko-Hyvinkää -tien 6400 ajoneuvoa. Kevyen liikenteen väyliä Mäntsälässä on surkeat 25 kilometriä, verkoston todetaan olevan puutteellinen.
Joukkoliikenteestä todetaan palvelutason olevan keskimääräinen. Yhdyskuntarakenne on haasteellinen hajautuneisuuden vuoksi.
Liikkuminen ja turvallisuus
Liikenneturvallisuutta oli kartoitettu asukaskyselyn avulla. Henkilöautolla liikutaan eniten mutta kävelyä ja pyöräilyäkin esiintyy. Lisäksi oli kartoitettu puutteita joista
joukkoliikenteen vuorotarjonta nousi esiin, pyöräteiden osalta informaatio ja kunnossapito. Esteettömyyttä oli kartoitettu myös, työryhmä oli tehnyt esteettyömyyskierroksen
jossa kartoitettiin keskustaajaman esteettömyystarpeita.
Liikenneturvallisuutta esitellään tilastotiedoin, 745 onnettomuutta joista 10 kuolemaan johtaneita ja 187 (25%) henkilövahinkoon johtaneita. Suuri osa tapahtuu nelostiellä.
Lahdentien ja 25:n risteys lienee tilastojen valossa riskialttein Mäntsälässä. Vaarallisina pidettiin korttelirallia. Kunnan alueella on 35 onnettomuuksien kasaumapistettä.
Kevyen liikenteen väyliä kuntalaiset toivovat myös lisää.
Tavoitteet
Mäntsälän osalta pyritään siihen että valtakunnallinen onnettomustaso ei ylity, vuonna 2020 yksi kuolema ja enintään 25 loukkaantumista tieliikenteessä. Toiminnallisissa
tavoitteissa painotetaan yhdyskuntarakennetta, tieverkon yksittäisten onnettomuuksien vähentämistä, esteettömyyden sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien parantamista.
Erityistä huomiota kiinnitetään koulujen läheisyyteen.
Suosittelen lämpimästi tutustumista erityisesti toimenpidelistoihin ja karttoihin, palautetta voi antaa Asko Määttäselle joka on työryhmän puheenjohtaja.
