Anonymous -haktivistiryhmä on näemmä iskenyt pedofiilejä vastaan. Tämä herättää hämmentäviä ajatuksia, ensimmäiseksi tulee "Jeee nörtit!" -reaktio jonka jälkeen järki alkaa toimia ja sitä koittaa pohdiskella asiaa vähän useammaltakin kantilta.
Ensinnäkin: Pedofiilien toiminnan rajoittaminen kaikessa muodossaan on ihan loistava idea. Bonuksena vielä se tosiseikka että kansainvälisesti verkottuneelle porukalle on viranomaistenkaan hieman hankala tehdä mitään. Hyvä että joku mahtaa.
Toiseksi: Anonymous postasi noin 1500 käyttäjänimeä noin vain. Lainkaan ajattelematta (tässä teen semmoisen virheen että Anonymous olisi joku homogeeninen yksikkö mikä ei varmaankaan pidä paikkaansa) sitä että joukossa saattaa olla ihan viattomiakin ihmisiä. Länsimaisessa oikeuskäsityksessä ei ihan suotta pidä syyttömän oikeutta tulla tuomitsematta vahvempana kuin uhrin oikeutta kostoon. Ts. ensin tutkitaan ennenkuin hutkitaan. Nyt tästä jää hieman semmoinsn hutkimisen maku.
Kolmanneksi: En ole ihan varma mitä ajatella ryhmittymästä joka tuntuu hieman arvaamattomasti, luonnonvoiman lailla ottavan kohteekseen vähän mitä sattuu. Näillä hemmoilla ei ole myöskään mitään vastuuta tekemisistään.
Silti, on jollain lailla siistiä elää aikana jolloin tämmöisiä verkkoporukoita on toiminnassa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste voivoi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste voivoi. Näytä kaikki tekstit
Joulupurkaus
Ahdistaa.
Ihmisten facebook-statukset tuuttaavat iloista jouluhössötystä, laulut soi ja markkinamiehet ja -naiset tunkevat kaupallisia tiedotteita silmille. Joululahjat on hankkimatta, koti siivoamatta, kinkku ostamatta jne. Ei toki minkään äläostamitään-periaatteen takia vaan siksi ettei ole saanut aikaiseksi, s.o. laiskuuttaan. Olen toki sitä mieltä että yleisesti ottaen laiskuus on lahja ja sopivina annoksina hyväksi ihmiskunnalle. Laiskuus ajaa ihmisiä keksimään elämää helpottavia asioita ja näin kehitys kehittyy. Joulun sanoma tuntuu jotenkin ristiriitaiselta, yhtäältä pitäisi hiljentyä ja rauhoittua. Toisaalta kuitenkin ihmisten muistaminen on varsin tärkeää ja jotenkin tuntuu siltä että muistamisen laatua mitataan vaivannäön määrällä. Hiljenny siinä sitten.
Lahjojen kanssakin pitää olla tarkkana. Laiska hankkii verkkokaupasta lehmän Afrikkaan mutta kun itse kuitenkin saa jonkun kirjan tai muun konkreettisen tavaran niin jotenkin se ei ole ihan sama asia.
Jouluksi siirrytään muualle joten oman kodin nuhruisuus ei haittaa muita kuin omaa väkeä, ketä enemmän, ketä vähemmän. Aion tehdä aattona itse ison kasan karjalanpiirakoita jotta saadaan vaivannäköpuoli hoidettua.
Helpotti.
Hauskaa joulua!
Ihmisten facebook-statukset tuuttaavat iloista jouluhössötystä, laulut soi ja markkinamiehet ja -naiset tunkevat kaupallisia tiedotteita silmille. Joululahjat on hankkimatta, koti siivoamatta, kinkku ostamatta jne. Ei toki minkään äläostamitään-periaatteen takia vaan siksi ettei ole saanut aikaiseksi, s.o. laiskuuttaan. Olen toki sitä mieltä että yleisesti ottaen laiskuus on lahja ja sopivina annoksina hyväksi ihmiskunnalle. Laiskuus ajaa ihmisiä keksimään elämää helpottavia asioita ja näin kehitys kehittyy. Joulun sanoma tuntuu jotenkin ristiriitaiselta, yhtäältä pitäisi hiljentyä ja rauhoittua. Toisaalta kuitenkin ihmisten muistaminen on varsin tärkeää ja jotenkin tuntuu siltä että muistamisen laatua mitataan vaivannäön määrällä. Hiljenny siinä sitten.
Lahjojen kanssakin pitää olla tarkkana. Laiska hankkii verkkokaupasta lehmän Afrikkaan mutta kun itse kuitenkin saa jonkun kirjan tai muun konkreettisen tavaran niin jotenkin se ei ole ihan sama asia.
Jouluksi siirrytään muualle joten oman kodin nuhruisuus ei haittaa muita kuin omaa väkeä, ketä enemmän, ketä vähemmän. Aion tehdä aattona itse ison kasan karjalanpiirakoita jotta saadaan vaivannäköpuoli hoidettua.
Helpotti.
Hauskaa joulua!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Mäntsälän elinvoimasta
Mäntsälä painii väkulukunsa kanssa kuten muutkin maaseutukunnat. Viime vuonna kasvua oli mutta ihan muutaman henkilön verran ja sekin tuli s...
-
Varsinainen valtuutettumme Sirpa Repo ei pääse valtuuston huomiseen kokoukseen ja myöskin ensimmäinen varavaltuutettu Anna Pienimäki on es...
-
Mäntsälä painii väkulukunsa kanssa kuten muutkin maaseutukunnat. Viime vuonna kasvua oli mutta ihan muutaman henkilön verran ja sekin tuli s...
-
Synnyin ja kasvoin maatilalla. Traktorin kuskipukille istuin ensimmäistä kertaa 7-vuotiaana kun kerättiin heinäpaaleja pellolta. Lypsin lehm...